New Detail

Eurooppalaiset kuluttajat valmiita käyttämään biometrista tunnistautumista maksujen varmentamisessa

14/07/2016

Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kuluttajista haluaa käyttää biometrista tunnistautumista maksaessaan

Kolme neljäsosaa kuluttajista kokee turvalliseksi kaksiosaisen tunnistautumisen, missä biometriikkaa käytetään yhdessä maksupäätteen kanssa

Puolet eurooppalaisista ajattelee maksamisen nopeutuvan ja helpottuvan biometriikan avulla

Sormenjälkitunnistus biometrisen tunnistautumisen suosituin muoto

Helsinki, 14. heinäkuuta 2016: Visa Inc. (NYSE: V) Visan toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan eurooppalaiset kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämään biometrista tunnistusta maksaessaan – varsinkin yhdistettynä muihin turvallisuustekijöihin. Lähes kolme neljäsosaa (73 %) vastaajista kokee turvalliseksi kaksiosaisen tunnistautumisen, missä biometriikkaa käytetään yhdessä maksupäätteen kanssa. Kaksiosaiseen tunnistautumiseen sisältyy jokin kuluttajan maksuväline, kuten kortti tai mobiililaite, jotakin mitä kuluttajassa itsessään on, kuten biometriikkaa, sekä jotakin mitä kuluttaja tietää, kuten PIN-koodi tai salasana. Kun katsotaan erilaisia maksutilanteita joko kotona tai kaupassa, yli kaksi kolmasosaa (68 %) kuluttajista haluaa käyttää biometriikkaa maksajan tunnistautumiskeinona. Verkkokauppiailla on suurin mahdollisuus hyötyä biometriikasta, sillä lähes kolmannes (31 %) asiakkaista on keskeyttänyt verkko-ostostensa tekemisen maksuturvallisuusprosessin takia.

Jonathan Vaux, Executive Director, Innovation Partnerships, kommentoi:

“Biometrinen tunnistautuminen sekä vahvistaminen on luonut paljon innostusta maksualalle, sillä se tarjoaa mahdollisuuden virtaviivaistaa sekä parantaa asiakaskokemusta. Tutkimuksemme mukaan biometriikka koetaan sitä useammin luotettavaksi tunnistautumisen muodoksi, mitä enemmän ihmiset käyttävät tämän tyyppisiä ominaisuuksia laitteillaan.

“Yksi biometriikan haasteista ovat kuitenkin tilanteet, joissa se on ainoa tunnistautumismuoto. Silloin tunnistautuminen voi olla virheellisesti oikea tai väärä, sillä toisin kuin PIN-koodi, joka näppäillään joko oikein tai väärin, biometrinen tunnistautuminen ei ole samalla tavoin yksiselitteistä. Esimerkiksi sormenjälkitunnistus tehdään vertaamalla jäljen uurteiden kaaria ja haaraumia tallennettuun tietoon. Biometriikka toimii parhaiten, kun se yhdistetään muihin tekijöihin, kuten laitteeseen, maantieteellisen sijainnin määritteleviin teknologioihin tai toiseen tunnistautumiskeinoon. Siten uskommekin, että on oleellista ottaa aiheeseen holistinen lähetymistapa ja huomioida laaja määrä kuluttajan käyttökokemuksen parantamisen mahdollistavia teknologioita, aina korttitietojen salaamisesta ostosten tekemiseen sekä tilitietojen tarkasteluun.”

Biometrisen tunnistautumisen hyötyjä on useita – prosessin avulla voidaan vahvistaa kuluttajan henkilöllisyys mittaamalla jokin tämän yksilöllinen, luontainen ominaisuus, kuten sormenjälki tai silmän iiriskuvio – puolet (51 %) eurooppalaisista tutkimukseen osallistuneista koki, että biometrinen tunnistautuminen voisi tehdä maksukokemuksesta nopeamman ja helpomman kuin perinteiset maksutavat. Samalla kolmannes (33 %) vastaajista kertoi pitävänsä siitä, että biometrisen tunnistautumisen avulla heidän tietonsa pysyvät turvassa, vaikka esimerkiksi mobiililaite katoaisi tai varastettaisiin.

Vesa Tukonen, Suomen maajohtaja, sanoo:

“Tulevaisuudessa kuluttajilla tulee olemaan yhä enemmän maksutapavaihtoehtoja, Samalla maksukäyttäytyminen vaihtelee riippuen siitä, missä olemme ja miten teemme ostoksia, ja siten tunnistautumiskeinojen tulee sopia eri tilanteisiin. Vaikka biometriset tunnistautumiskeinot tuovat merkittäviä mahdollisuuksia maksumukavuuden ja –turvallisuuden välisen tasapainon saavuttamiseen, ne eivät silti ole ainoa ratkaisu. Jatkossa tulemme näkemään yhdistelmän erilaisiin ostotilanteisiin sopivia tunnistautumisvaihtoehtoja. Hyväksymällä nämä teknologiat toimivina tunnistautumiskeinoina, voimme tukea turvallisten sekä helppokäyttöisten maksuympäristöjen kehittämistä jatkossakin.”

Sormenjälki tutuin biometrisen tunnistautumisen keino

Visan tutkimukseen vastasi yli 14 000 eurooppalaista kuluttajaa, ja sen keskeisenä tuloksena havaittiin, että biometriikan tarjoamien mahdollisuuksien tuttuus on oleellinen tekijä, joka tulee huomioida. Näin mobiilimaksamisen aikakauden kynnyksellä sormenjälkitunnistuksen koetaan olevan miellyttävin biometrisen maksamisen keino sen helppoukäyttöisyyden sekä turvallisuuden ansiosta. Kun taas katsotaan tutkimukseen vastanneiden kuluttajien käsityksiä ainoastaan biometristen teknologioiden turvallisuuden osalta, 81 % vastanneista näkee sormenjälkitunnistuksen turvallisimpana ja silmän iiriskuvion tunnistuksen toiseksi turvallisimpana (76 %) tunnistautumiskeinona.

Tästä syystä yli puolet (53 %) kyselyyn vastanneista ilmaisi valitsevansa sormenjälkitunnistuksen muita biometrisia tunnistustapoja mieluummin käyttäessään sitä maksamiseen. Vain harva eurooppalainen kertoi haluavansa käyttää ääni- (12 %) tai kasvojentunnistusta (15%) maksutapana joko maksaessaan tuotteita tai palveluja fyysisessä kaupassa tai tehdessään verkko-ostoksia.

Tavoitteena tasapaino turvallisuuden ja sujuvuuden välillä

Yli kaksi kolmasosaa (67 %) kuluttajista kokee turvallisuuden keskeiseksi asiaksi identiteetin suojaamisessa, joten uusien tunnistautumismuotojen tulee saavuttaa tasapaino nopeuden ja turvallisuuden välillä. Tutkimuksen tulosten mukaan biometrinen tunnistautuminen koettiin lähes yhtä keskeiseksi niin maksupäätteellä tehdyissä maksuissa kuin verkkomaksuissakin. Tämä voidaan havaita tutkimuksen tuloksissa:

48 % haluaa käyttää biometrista tunnistautumista maksaakseen julkisissa kulkuneuvoissa

47 % haluaa käyttää biometrista tunnistautumista maksaessaan baarissa tai ravintolassa

46 % haluaa käyttää sitä maksaakseen tuotteita tai palveluita esimerkiksi ruokakaupoissa, kahviloissa tai pikaruokapaikoissa

40 % haluaa käyttää sitä tehdessään verkko-ostoksia

39 % haluaa käyttää verkosta ladattavien sisältöjen maksamiseen

Tutkimuksesta

Tutkimuksen toteutti Populus Visan toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin 22.4.-6.5.2016 välisenä aikana, ja siihen osallistui kuluttajia seitsemästä Euroopan maasta: Iso-Britannia, Ruotsi, Espanja, Ranska, Saksa, Italia sekä Puola. Tutkimuksen kokonaisotanta oli 14 236, keskimäärin 2000 vastaajaa jokaista siihen osallistunutta maata kohti.

Lehdistötiedustelut:
Olli Ollila
p. 040 589 7754
[email protected]